3. heinäkuuta 2014

284


Meille alkuvuodesta muuttanut leijonaluppanaaras Lilja oli alunperinkin tarkoitus jossain vaiheessa astuttaa ja pyörittelin hirveän pitkään mielessä eri rotu ja väri vaihtoehtoja. Värinä toi keltamusta japanilainen ei kuulu omiin lemppareihin mutta loppujen lopuksi tulin kuitenkin siihen tulokseen että haluan ensimmäisen poikueen olevan sellainen jolle löytyy myös jonkin verran kysyntää. Isäksi valikoitui siis lopulta saman rotuinen ja värinen uros ja poikasia odotetaan syntyväksi heinä-elokuun vaihteessa. Jos jollakulla on suunnitelmissa hankkia oma pieni karvapallo syksymmällä niin alustavia kyselyitä ja varauksia voi tehdä sähköpostitse ;).


Poikueen isä

Heppa kuulumisista lyhyesti sen verran että Fifistä tuli ns. varteenotettavia (ammattilaisten/kansallisen tason ratsastajien) kyselyitä enemmän kuin osasin toivoakkaan. Se kuitenkaan ei ole jostain syystä oikein lihonut ja päätin nyt katsoa rupeaako se näyttämään hevoselta laidunkauden lopussa. Muutama ihminen sitä ehti käydä katsomassa ja yksille olisin voinut sen myydäkkin mutta heidän mielenkiintonsa lopahti takajalkojen löydösten takia. Aika perus muuten että ihan ekassa näytössä se loikkasi ihan yllättäen tikkusuoraksi takajaloilleen kieltäytyessään menemästä yhteen kulmaan. Yritä siinä sitten selitellä että ei tää oo ikinä ennen mitään tälläistä tehnyt... Häpesin silmät päästäni ja lienee sanomattakin selvää ettei kyseisistä ostajaehdokkaista sen jälkeen ole kuulunut :D. Fifi ei siis todellakaan ole ikinä aiemmin keulinut mutta tollasta toi elämä noiden nuorten hevosten kanssa on, välillä tulee myös niitä ei-niin-hyviä päiviä. Fifillä ollut pöllöily päiviä kaiken kaikkiaan vaan pari kolme ja toi ehdottomasti pahin, aika huonoa tuuria siis että juuri sattui olemaan yleisöä paikalla.

Luikero täykkäriponiini ja selkään pakotettu poikaystävä :D

25. kesäkuuta 2014

283

Kiinnostaisko ketään jos kertoisin Fifin kesäloman aikana mun muista karvalapsista?

23. kesäkuuta 2014

282


Fiifero on eilen aloittanut kesälomansa josta johtuen blogissakin tulee olemaan aika hiljaista. Palataan jahka kanttura kerää kadonneet kilonsa takaisin! :)

16. kesäkuuta 2014

281

Kaikkien tämän postauksen kuviden ja videoiden (c) Nea

Jee saatiin taas uutta matskua, kaikki kunnia Nepsulle ;) kiva kun jaksat käydä välillä kuvailemassa meitä! Meillä oli aika kiire aikataulu joten suunnitelmana oli nopea askellajien ratsastus ja sen jälkeen sata lasissa Riihimäkeen jossa mun piti ratsastaa pari heppaa. Aloitin heti selkään kiivettyäni työstämään Fifiä käynnissä taivuttelemalla sitä sisälle. Vasen oli hieman oikeaa kierrosta helpompi mutten ole varma onko vika hevosessa vai omassa toispuoleisuudessani. Ravissa jouduin alussa vähän psyykkaamaan itseäni etten kerää ohjia yhtään lyhyemmäksi vaikka alla olikin alkuun vähän spooky ja ylienerginen ratsu joka pari kertaa pomppi pelottavien juttujen kohdalla. Tosi nopeasti se kuitenkin rupesi rentoutumaan ja tuntui mukavan pehmeältä ja letkeältä kumpaankin suuntaan. Nyt kun se rupeaa olemaan jo vähän enemmän kartalla siitä mitä mikäkin apu tarkoittaa niin olen keskittynyt saamaan sitä vähän pidemmälle ja matalammalle kaulalle. Edistystä oli Neankin mielestä tässä asiassa tapahtunut mutta vielä on toki paljon matkaa edessä. Fifi on luonnostaan tosi ryhdikäs mikä on toki jatkoa ajatellen positiivinen asia mutta tällä hetkellä tolla olemattomalla lihasmassallaan se muistuttaa kohta enemmän wc-ankkaa jossei opi kulkemaan selän läpi.




Laukannostoissa sössin ite tänään ja myöhemmin kun katsoin niitä videolta niin en enää yhtään ihmetellyt miksei sujunut. Laukka toki nousi mutta se oli turhan monta kertaa väärä. Vasempaan kierrokseen laukka oli yhtä jees kun aina ja itse yritin keskittyä taas siihen että oppisin edes joku vuosi istumaan sielä... Valitettavasti kuvat paljastivat möyhemmin karun totuuden ja siksi kyseistä askellajia ei teille tänään pahemmin esitellä :D. Oikeassa laukassa Fifin ratsastettavuus oli jostain syystä selvästi huonompi kuin normaalisti ja epäilen että se on pikkasen jumissa tuosta lomastaan. Pitää nyt muutaman päivän ajan taivutella ja jumpata sitä oikein ajatuksella ja sen jälkeen miettiä josko vihdoin saisi aikaiseksi tilattua hierojan. Selkeää tarvetta sille ei (aiemmin) ole ollut mutta varmaan sieltä jotain pientä löytyy kun hevosta on kuitenkin vasta pari kk sitten alettu liikuttamaan.


Mua aina pelottaa anonyymien takia laittaa videoita mutta tällä hetkellä oon niin tyytyväinen meidän kehityksen tahtiin ja siihen paljonko ollaan jo saavutettu että tarvittaisiin kokonainen puskista huutelijoiden armeija että tää fiilis laskisi!


15. kesäkuuta 2014

280


Pidin toisen kouluvalmennuksen jälkeen vähän hermolomaa blogista ja ylipäätään heppailuista motivaation pudottua ryminällä nollaan. Lyhyesti sanottuna valmentaja sanoi aika suoraan ettei hänen ole kerran viikossa järkeä käydä valmentamassa koska ollaan hepan kanssa kumpikin aivan yhtä pihalla. Hän ehdotti josko hän ratsastaisi Fifiä kolmesti viikossa ja itse juoksuttelisin loput päivät. Vuoden päästä se olisi kuulemma jo päässyt radoille (ilman mua tottakai)... Totesin tähän että kyllä mä itsekkin selkään haluan ja vastaukseksi sain että no voisinhan mä kerran kaksi viikossa käydä kokeilemassa. Kuten joku ehkä mun hieman kettuuntuneesta sävystä voikin päätellä niin meidän yhteistyö kyseisen henkilön kanssa ei enää jatku ja jatkan Fifin kanssa nyt kaksin kunnes saan omat itsetunnon rippeeni kasailtua taas ennalleen.


Tämän viimeisen viikon aikana Fifi sai kokonaan vapaata ratsun hommista kuudeksi päiväksi ja sen sijaan pääsi tokaa kertaa elämässään irtohyppäämään (ja kertaalleen juoksemaan liinassa). Tällä kertaa se tiesi jo että sen odotetaan ylittävän esteet ja menikin niitä aika sujuvasti ja ongelmitta monta kertaa. Isoimmillaan laitoin okserin 110cm korkeaksi ja se oli vähän väsyneelle Fiiferolle selvästi jo aika jaksamisen rajoilla joten katsoin paremmaksi laskea esteen loppuun vielä ihan pieneksi jotta saatiin vikoista hypyistä pienet ja helpot. Tälläkin kertaa sen etujalat olivat nopeat ja terävät, selkäkin toimi, mutta takajalkojen tekniikka vaan on mitä on. Sen sijaan että se avaisi takaa niin se vetää kinttunsa aivan suppuun mahan alle. Ajattelin jonkun aikaa irtohypyttää sitä vähän säännöllisemmin pikkasen leveämmillä oksereilla josko se hoksaisi vähän oikeampaa tekniikkaa mutta epäilen ettei siitä kyllä mitään tekniikan ihmelasta saa tekemälläkään... Kouluhevonen mikä kouluhevonen :).



Laitoin Fifistä myös myynti-ilmoituksen koska nyt alkaa olla se piste että sinne alas satulaankin pitäisi päästä pikkuhiljaa istumaan ja se ei multa edelleenkään onnistu. Elättelen toiveita että uusi fysioterapeuttini saisi ihmeitä aikaan mutta epäilen ettei moista tule tapahtumaan :/. Mikään kiire tai pakko mulla ei Fifistä missään nimessä ole eroon päästä ja mielessä kummitteleekin tosi vahvasti ajatus siitä millaisen helmen mä päästän käsistäni jos siitä luovun. Jos rahaa olisi kuin roskaa niin toki niitä hienoja hevosia saisi myöhemminkin haalittua mutta valitettava fakta on se etten koskaan tule yhtä laadukasta peliä alleni enää saamaan jos meidän tiet nyt eroaa. Vähän myös mietityttää se että siitä tuli ehkä vähän turhankin moni kansallisen-kv tason kouluratsastaja kysymään, hintalappu (6t) taisi siis olla liian pieni. Hah, siitäs sait sinä pari kk sitten kirjoitellut anonyymi jonka mielestä Fifin arvo on alle 3t :D nauroin silloin jo ajatukselle ja nyt se mua vasta huvittaakin.